Työnantajamielikuva on yrityksen julkisivu, jota ohikulkijat vaivihkaa vilkuilevat ja painavat hiljattain mieleensä. Se on tarina, jota ihmiset yrityksestä kertovat – usein vain alitajuntaisesti.
Työnantajamielikuvalla on suora vaikutus siihen, hakeeko ihannetyöntekijä yritykseen töihin. Toisaalta työnantajamielikuva ei ole tarina pelkästään työnhakijoille, vaan leviää puskaradiossa aina asiakkaille asti. Työnantajamielikuvalla on oma vaikutuksensa jopa yrityksen myyntiin.
Osalle yrityksistä työnantajamielikuva muodostuu kuin itsestään vahvan ja karismaattisen johtamisen kautta kun toiset taas käyttävät sen rakentamiseen valtavasti aikaa. Osa yrityksistä ei välttämättä edes tiedosta oman työnantajamielikuvan olemassaoloa – tai pikemminkin sen puuttumista.
Hyvä työnantajamielikuvan merkitys korostuu työnhakijamarkkinoiden parhaan osaamisen houkuttelussa. Tässä artikkelissa käsitellään työnantajamielikuvan käsitettä ja sen roolia rekrytoinneissa. Wellpackin kehityspäällikkö Dominic Hutchings kertoo miten työnantajamielikuvaa rakennetaan Wellpackilla tuloksellisesti asiakkaiden rekrytointien tehostamiseksi.
Mikä on työnantajamielikuva?
Työnantajamielikuva kuvastaa sitä käsitystä tai tunnetta, joka potentiaalisilla työntekijöillä, nykyisillä työntekijöillä ja suurella yleisöllä on yrityksestä työnantajana. Mielikuva perustuu suoraan yrityksen brändiin, maineeseen, kulttuuriin, johtamistapaan sekä työntekijäkokemukseen.
Työnantajamielikuvalla on äärimmäisen tärkeä rooli rekrytoinneissa. Positiivinen asenne työnantajaa kohtaan houkuttelee paitsi enemmän hakijoita, myös korkealaatuisempia ja paremmin yrityksen arvoihin ja kulttuuriin sopivia henkilöitä. Kun potentiaalinen työnhakija näkee yrityksen, joka vaikuttaa houkuttelevalta, innovatiiviselta ja joka tarjoaa hyvät edellytykset työnteolle, on hän todennäköisemmin kiinnostunut liittymään yrityksen leiviin.
Negatiivisen mielikuvan vaikutus rekrytointeihin on sanomattakin selvää. Yritys joutuu tällöin investoimaan rekrytointeihin enemmän aikaa ja resursseja sopivien työntekijöiden löytämiseksi. Kun yrityskulttuuri ei ole esillä ja työnantajamiliekuva on heikko, eivät hakijat välttämättä hae avoimeen työpaikkaan.
Toisaalta työnantajamielikuva ei rajoitu vain rekrytointihetkeen. Positiivinen mielikuva parantaa työntekijöiden sitoutumista sekä vähentää vaihtuvuutta työpaikalla.
Työnantajamielikuva ei ole koskaan valmis
Yksi hyvän työnantajamielikuvan rakentamisen suurimmista haasteista on se, että ajan tasalla täytyy pysyä jatkuvasti. Säännöllinen sisällöntuotanto ja yrityksen sanoman levittäminen artikkelien, mainosten, haastattelujen, kokemusten sekä yritysilmeen avulla auttaa pitämään työnantajamielikuvan tuoreena.
Työntekijöiden odotukset ja arvot muuttuvat jatkuvasti ja yrityksen on kyettävä mukautumaan näihin muutoksiin ollakseen houkutteleva potentiaalisille työnhakijoille.
Esimerkiksi, nykypäivänä monille työnhakijoille yrityksen vastuullisuus on entistä keskeisempi tekijä työnhakijoille työpaikkaa valitessa. Jos yritys ei näytä vastuullisuutta ulospäin, muuttuu nuorten ammattilaisten houkuttelu ja sitouttaminen vaikeammaksi. Yhä useammat ihmiset haluavat työskennellä organisaatiossa, joka jakaa heidän arvomaailmansa. Pelkkä vastuullisuuteen panostaminen ei riitä, vaan sen pitää antaa näkyä puheilla ja teoilla.
Sisäinen ja ulkoinen työnantajamielikuva
Työnantajamielikuvassa on kaksi osa-aluetta, jotka käyttäytyvät eri tavalla. Toinen on yrityksen sisäinen työnantajamielikuva, joka perustuu työpaikkakulttuuriin ja siihen miten yrityksen työntekijät kokevat ja näkevät työpaikan. Sen lisäksi työnantajamielikuvaa tarkastellaan myös ulkoisesti. Ulkoinen työnantajamielikuva on sitä, miten organisaatio näyttäytyy työpaikkana työnhakijoille ja muille ulkoisille toimijoille.
Miten ulkoista työnantajamielikuvaa rakennetaan?
Ulkoinen työnantajamielikuva muodostuu erilaisten yrityksen ulkopuolisten henkilöiden, kuten työnhakijoiden, yhteistyökumppaneiden sekä muiden yritykseen yhteydessä olevien henkilöiden käsityksen yrityksestä työnantajana. Muun muassa seuraavat elementit vaikuttavat ulkoisen työnantajamielikuvan rakentamiseen ja ne kannattaa ottaa tarkasteluun työnantajamielikuvaa kehittäessä.
– Julkisuuskuva
Yrityksen maine ja sen saama julkisuus eri medioissa vaikuttavat työnantajamielikuvaan hyvin paljon. Positiivisilla uutisilla, kuten uusilla innovaatioilla tai yhteiskuntavastuullisilla teoilla yritys voi parantaa niin julkisuuskuvaansa kuin työnantajamielikuvaansakin.
– Rekrytointimarkkinointi
Ilman rekrytointimarkkinointia ei yksinkertaisesti enää pärjää. Työmarkkinat ovat hyvin kilpailtuja ja parhaita osaajista käydään eri aloilla suurta kilpailua. Rekrymarkkinointia voi tehdä esimerkiksi työpaikkailmoituksissa, rekrytointitapahtumissa tai sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisen median kampanjoilla saa samanaikaisesti mainostettua työpaikkaa, kuin myös omaa yritystä ja näin kohentaa työnantajamielikuvaa ja tunnettavuutta. Kun mainontaan ottaa vahvasti mukaan yrityksen brändin yleisilmeen ja äänensävyn, se jää hakijoiden mieleen.
– Verkkosivut ja sosiaalinen media
Internet-aikakaudella ihmiset tekevät valtavasti taustatutkimusta. Tämä pätee myös työnhakuun. Selkeät ja informatiiviset verkkosivut sekä aktiivinen läsnäolo sosiaalisessa mediassa ovat erinomainen keino vaikuttaa positiivisesti työnantajamielikuvaan.
– Yrityksen tuotteet ja palvelut
Yrityksen tarjoaman palvelun tai tuotteen laatu vaikuttaa merkittävästi työnantajamielikuvaan. Kukaan ei halua hypätä mukaan tuottamaan huonoa tuotetta. Laadukkaat tuotteet viestivät laadukkaasta työympäristöstä.
Miten sisäistä työnantajamielikuvaa rakennetaan?
Sisäisellä työnantajamielikuvalla sitoutetaan sekä motivoidaan työntekijöitä. Hyvä sisäinen työnantajamielikuva lisää myös työntekijöiden taipumusta suositella työpaikkaa. Sisäinen työnantajamielikuva on nykyisten työntekijöiden käsitys ja kokemus yrityksessä työskentelystä. Sitä pohdiskellessa kannatttaa ottaa huomioon muun muassa seuraavat seikat:
– Avoin viestintä
Työntekijän arvostuksen tunne lähtee usein siitä, että häntä informoidaan aktiivisesti uusista käänteistä, suunnitelmista tai haasteista. Avoin ja rehellinen viestintä luo luottamuksen työnantajan ja työntekijän välille.
– Perehdytys ja koulutus
Kattava perehdytys on ensiaskel pitkäaikaisen työsuhteen muodostumisessa. Jatkokoulutus, mentorointi sekä urakehitys sitouttavat työntekijää pitkällä tähtäimellä. Yritys, joka investoi työntekijöidensä tulevaisuuteen kerää arvostusta työntekijöiltään.
– Yhteisöllisyys ja tiimityö
Työntekijöiden yhteenkuuluvuuden tunnetta kohentaa yhteiset tapahtumat, työpajat sekä muut sosiaaliset tilaisuudet. Parhaimmillaan työntekijä tekee yrityksessä pitkän työuran pelkästään jo hyvien työkavereiden ansiosta.
– Työympäristö
Työympäristön viihtyisyydellä, kuten ergonomisilla työvälineillä, taukotiloilla ja muilla resursseilla on merkittävä vaikutus työntekijöiden kokemaan työtyytyväisyyteen.
Työpaikalla pieneltä tuntuvat tekijät muodostavat ison kokonaisuuden. Vahvan työnantajamielikuvan omaavissa yrityksissä voi havaita, että jokainen yksityiskohta on ajateltu tarkkaan aina sähköpostin allekirjoituksesta työpaikan kahvikuppeihin.
– Tunnustukset ja palkitseminen
Säännöllinen palautteen antaminen ja työntekijöiden panoksen arvostaminen ovat keskeisiä. Tämä voi olla muodossa, kuten bonukset, ylennykset tai jopa yksinkertainen kiitos.
– Palautteen vastaanottaminen
Työnantajamielikuvan vahvuutta on käytännössä numeraalisesti vaikea arvioida, mutta palautteen kerääminen työntekijöiltä antaa hyvää suuntaa siitä missä mennään.
– Merkityksellisyyden tuominen
Jokainen haluaa tuntea merkityksellisyyttä, niin vapaa-ajalla kuin työssäkin. Kun yrityksen mission vie suunnittelupöydältä aina yksittäiselle työpisteelle asti, innostaa se kummasti työntekijää – merkityksellisyys sitouttaa. Tämä trendi korostuu työelämässä jatkuvasti enemmän kun ihmisten asenne vastuullisuutta kohtaan kasvaa. Elämme siinä mielessä iloista aikaa aikaa, että paremman huomisen kehittäminen on useille erittäin tärkeää.
”Luomme asiakkaallemme kilpailuetua työnhakijamarkkinoilla.”
Dominic Hutchings
Wellpack luo asiakkaiden työpaikoista houkuttelevia
Wellpackin kehittämien markkinointiratkaisujen keskiössä on työnantajamielikuvan kehittäminen asiakkaidemme rekrytointien tehostamiseksi. Dominic Hutchings kertoo, että työnantajamielikuva on merkittävässä roolissa Wellpackin uudessa strategiassa:
“Haluamme tuottaa henkilöstöratkaisuillamme mahdollisimman paljon lisäarvoa asiakasyrityksillemme. Jatkuva työnantajamielikuvan kehitys auttaa asiakkaitamme pitkässä juoksussa menestymään ja meitä täyttämään asiakkaidemme työpaikat tehokkaasti. Pureudumme tarkasti asiakkaan toimintatapoihin ja yrityskulttuuriin, jotta saamme markkinoinnin keinoin välitettyä oikean viestin työnhakijoille.”
“Tarjoamme mielellään omat markkinointikanavamme asiakkaiden käyttöön. Luomme artikkeleita asiakkaamme työkulttuurista ja mainostamme niitä sosiaalisen median kanavilla suoraan potentiaalisille työnhakijoille. Työnantajamielikuvapäivinä matkaamme luovan tiimimme kanssa suoraan asiakkaan toiminnan ytimeen. Näin saamme luotua kasvot työpaikkojen taakse ja tehtyä työpaikoista entistä houkuttelevampia.”
Investoinnit markkinointipuoleen ovat näkyneet merkittävästi vastaanotettujen hakemusten määrässä ja työpaikkojen täyttöasteessa.
“Kun toimimme pitkäaikaisena henkilöstökumppanina työnantajille, investoimme omasta takaa resursseja kehittääksemme asiakkaamme työnantajamielikuvaa. Syvä ymmärryksemme rekrytoinnista ja työnantajamielikuvan kehittämisestä mahdollistavat sen, että tarjottu markkinointi on kohdennettua ja tehokasta. Kun otamme aktiivisen roolin henkilöstökumppanina, se tuo mahdollisuuden houkutella parhaita osaajia alalta ja luomme asiakkaallemme kilpailuetua työnhakijamarkkinoille.”
Hutchings näkee Wellpackin oman kulttuurin innovatiivisena ja eteenpäin katsovana:
“Wellpackilla panostamme nykyisten työntekijöiden hyvinvointiin sekä erilaisiin teknologisiin ratkaisuihin. Pyrimme jatkuvasti kehittämään palveluamme, mikä varmasti näkyy ulospäin positiivisena kuvana. Monesti perheyrityksenä toiminnassamme nousee esille myös yrityskulttuuri, missä tiimityö ja yhteisöllisyys korostuvat, ja jossa jokainen tuntee olevansa osa yhtä kokonaisuutta. Oli kyseessä sitten meidän oma toimihenkilö tai asiakasyrityksellä työskentelevä työntekijä.”
Jaa artikkeli:
